Kryptovaluutat ovat viime vuosikymmenen aikana herättäneet paljon huomiota sijoittajien ja teknologia-alan harrastajien keskuudessa ympäri maailman. Monet ovat kuulleet Bitcoinista, mutta mitä kryptovaluutta oikeastaan on ja miten sen taustalla oleva teknologia toimii? Kuinka sitä hankitaan ja säilytetään? Onko digitaalisella valuutalla sijaa yhteiskunnassamme vielä tulevinakin vuosina? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen juuri tästä artikkelista.
Mikä on kryptovaluutta ja miten se toimii?
Kryptovaluutta on digitaalinen omaisuuserä, joka luo mahdollisuuden turvallisiin ja yksityisiin maksuihin yli maarajojen. Kryptovaluutan transaktiot toteutetaan hajautetussa järjestelmässä, joka tunnetaan nimellä lohkoketju. Lohkoketju taas on tietokanta, joka tallentaa kaikki kryptovaluutan transaktiot hajautetusti. Tämä tarkoittaa, että tieto ei ole tallennettuna yhdessä paikassa, vaan useilla eri tietokoneilla ympäri maailmaa.
Monet kryptovaluutat, kuten suuren yleisön tietoisuuteen ensimmäisenä tullut Bitcoin, ovat rajoitettuja määrältään. Sitä tullaan louhimaan yhteensä 21 miljoonaa yksikköä, eikä niitä enää sen jälkeen voida luoda. Tämä rajallisuus lisää niiden arvoa ja tekee niistä houkuttelevan sijoituskohteen niin isommille sijoittajille kuin myös aivan tavallisille tallaajille.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että vaikkapa juuri Bitcoin arvo on todella heilahteleva. Kryptovaluuttojen kurssit saattavat muuttua rajusti vain yhdenkin päivän aikana, ja tämä tekee niistä sijoituskohteena hyvin riskialttiita. Olennaista onkin, ettei kryptoihin sijoita kaikkea irtoavaa omaisuutta; sen sijaan sijoittajan kannattaa tehdä maltillisia päätöksiä hajauttaen salkkuaan myös varmempiin kohteisiin.
Louhintaa ja steikkaamista
Kryptovaluuttojen yleisintä luomisprosessia kutsutaan louhinnaksi. Tietokoneverkkoon kuuluvat louhijat (tai tarkemmin ottaen heidän tehokkaat tietokoneensa) ratkaisevat kaiken aikaa matemaattisia ongelmia ja näin varmistavat, että jokainen uusi transaktio on oikea. Kun joku verkkoon kuuluva tietokone eli solmu saa oikean vastauksen, kyseinen lohko suljetaan ja lohkoketjuun lisätään uusi lohko. Louhija saa tästä palkkioksi kryptovaluuttaa.
Edellä kuvailtu transaktioiden vahvistusmetodi tunnetaan myös nimellä Proof-of-Work- eli PoF-konsensus, ja sitä käyttää esimerkiksi kryptovaluutoista suurin eli Bitcoin. Sitä on kritisoitu sen suuresta sähkönkulutuksesta, eikä ehkä aivan suotta, sillä juuri Bitcoinin lohkoketjuun kuuluvat, arviolta 70 000 supertehokasta tietokonetta, työskentelevät täydellä teholla kellon ympäri.
Vaihtoehtoinen siirtojen vahvistusmenetelmä on muun muassa toisen kryptojätin, Ethereumin, käyttämä Proof-of-Stake- eli PoS-konsensus. Tämä menetelmä vie merkittävästi vähemmän sähköä, ja perustuu käyttäjien protokollaan ”steikkaamiin” eli lukitsemiin kryptovaroihin. Steikkaajien joukosta valitaan satunnaisesti aina yksi, joka pääsee vahvistamaan seuraavan lohkon ja saa tästä palkinnon. Todennäköisyys valituksi tulemiselle kasvaa, mitä enemmän käyttäjä on steikannut valuuttaa, eli Ethereumin tapauksessa etheriä (ETH).
Kryptoja säilytetään lompakossa
Kryptovaluuttoja, tai tarkemmin ottaen niihin liittyviä merkkijonoista koostuvia yksityisiä ja julkisia avaimia, säilytetään erityisissä kryptolompakoissa. Yksityisten avainten haltijalla on täysi käyttöoikeus lompakon varoihin, joten niiden turvassa pitäminen on äärettömän tärkeää. Julkinen avain taas kertoo yksinkertaisesti kyseisen lompakon osoitteen, ja sitä tarvitaan kaupanteossa.
Lompakoita on karkeasti kahdenlaisia: digitaalisia ja fyysisiä. Digitaalinen lompakko tai niin kutsuttu kuuma lompakko voi olla esimerkiksi tietokoneelle ladattava ohjelma, mobiilisovellus tai selainlompakko. Nämä ovat käytössä käteviä, sillä varoihin pääsee helposti ja nopeasti käsiksi reissussakin. Ne ovat kuitenkin alttiimpia hakkerointiyrityksille ja väärinkäytöksille vaikkapa laitteen joutuessa varkaan käsiin. Ylimääräisiin turvatoimiin, kuten puhelimen tai tietokoneen suojaukseen ja lompakon palautusasetuksiin, on siis kiinnitettävä erityistä huomiota.
Fyysinen lompakko tai kylmä lompakko ei ole yhteydessä internetiin ja on täten hakkereilta paremmassa turvassa. Tällainen lompakko voi olla esimerkiksi USB-tikun kaltainen laite tai jopa vain paperi, johon avaimet on printattu. Turvallisuusnäkökulmasta katsottuna kylmä lompakko on paras valinta, mutta varojen käyttäminen vaatii aina hieman ylimääräistä työtä.
Virtuaalivaluuttakauppaa käydään pörsseissä
Kuten aiemmin artikkelissa mainitsimme, kryptoja voi hankkia niitä louhimalla tai osallistumalla steikkaukseen, riippuen kryptovaluutan käyttämästä vahvistusmenetelmästä. Tavallisempi menetelmä kryptojen hankkimiseen on kuitenkin jo louhittujen yksiköiden ostaminen netin erilaisilla kauppapaikoilla eli pörsseissä.
Kryptopörssejä on olemassa keskitettyjä ja hajautettuja. Ensin mainituissa kauppojen välikätenä toimii itse pörssi, ja tämä takaa kaiken kaikkiaan luotettavamman ja turvallisemman kaupanteon. Tällaiset pörssit ovat paras valinta myös aloittelevalle sijoittajalle, sillä niiden käyttöliittymät ovat usein hieman yksinkertaisempia, ja asiakastuki on hyvin saatavilla. Keskitetyt pörssit saattavat kuitenkin periä joskus melko suuriakin maksuja kaupoista.
Hajautetut pörssit tunnetaan myös nimellä P2P- eli peer-to-peer-pörsseinä. Kuten nimi jo vihjaa, tällaisella alustalla käyttäjät käyvät kauppaa suoraan toistensa kanssa. P2P-pörssit eivät vaadi keskitettyjen pörssien tavoin käyttäjän tunnistautumista, joten kryptokaupat säilyvät paljon yksityisempinä. Toisilta käyttäjiltä ostettaessa ja heille myydessä on kuitenkin suurempi riski huijatuksi tulemiselle. Kauppakumppanien jättämät arvostelut antavat hieman osviittaa siitä, kehen alustalla kannattaa luottaa.
Ovatko kryptovaluutat rahoituksen tulevaisuus vai ohimenevä villitys?
Kryptovaluuttojen käyttö on yleistymässä eri aloilla. Esimerkiksi yhä useammat yritykset hyväksyvät kryptovaluuttoja maksuvälineenä. Kryptovaluuttojen hyödyntämälle lohkoketjuteknologialle löydetään myös jatkuvasti uusia mielenkiintoisia käyttökohteita, jotka voivat tulevaisuudessa hyvinkin olla osa meidän jokaisen arkipäiväistä elämää. Mutta koska kukaan ei voi nähdä ajassa eteenpäin, on krypto-omaisuuksiin sijoittavan syytä noudattaa tervettä varovaisuutta.