Itsestään, ilman kuljettajaa ajavat rekat ovat listalla mukana vuoden 2017 teknologiatulokkaissa, ja siihen on syynsä. Tätä on kuitenkin syytä punnita sen negatiivisten ja positiivisten ominaisuuksien osalta, ennen kuin ne yleistyvät laajemmissa määrin katukuvassa.
Itsestään ajavat rekat
Rekkakuskit joutuvat rahtaamaan ja kuskaamana tavaraa hyvin pitkien työpäivien ajan, mitkä saattavan kuulostaa kohtuuttomille työpäiville normaalille toimistotyöläiselle. Lakisääteiset torkut ja tauot on pidettävä, mutta kokonaisuudessaan lepo on yhtä lailla kohtalaisen heikossa asemassa kuin vuorotyöläisilläkin. Olisikin erittäin positiivista, jos pitkät matkat voitaisiin ajaa rekoin ilman kuljettajaa. Tämä olisi suuri taloudellinenkin säästö, vaikkakin ainakin hetkeksi se asettaisi rekkakuskit työttömäksi. Myöskään inhimillisten tekijöiden, kuten rattiin nukahtamisen takia ei syntyisi niin paljoa henkilövahinkoja.
Toisaalta, emme voi etukäteen tietää, olisiko itsestään ajavat rekat enemmän turvallisuusriski vai lähemmäs turvallisuuteen pääseminen. Mistä tiedämme, olisiko onnettomuustilanteessa kone voinut toimia paremmin kuin ihminen? Suurin haaste ja kysymys onkin, voimmeko siirtää eettiset kysymykset koneen käsiin? Millaisia lauseita automaattirekkaan koodattaisiin? Entä tilanteet, joita ei ole ennalta koodattu laitteeseen? Tällöin annamme laitteelle suuremman kontrollin kuin ihmiselle.
Tällainen automatisointi on kuitenkin tärkeää, sillä näin voisimme vapauttaa ihmisresursseja muihin tehtäviin. Voisimme myös käyttää eri teitä ja reittivalintoja tehokkaammin ja monipuiolisemmin.
Kenen toimesta rekkoja valmistetaan?
Tällä hetkellä itsestään ajavia rekkoja kehitellään neljän ison toimijan toimesta, jotka ovat Otto, Volvo, Daimler ja Peterpilt. Todennäköisesti näitä nähdään maanteillä 5-10 vuoden kuluttua. Uusinta teknologiaa hyödyntävät yhtiöt kehittävät itsestään ajavat rekat huippuunsa, mutta eivät suunnittele jättävänsä kuljettajia niistä kokonaan pois- ainakaan vielä vuosikymmeneen. Vaikka auto ajaakin itsestään, voi kuljettaja keskeyttää tämän itsestään ajamisen mekanismin kokonaan punaista nappia painamalla. Tämän lisäksi kuljettaja pystyy myös käyttää jarruja, vaikka itsestään ajo-ominaisuus olisikin käytössä. Näin voidaan hidastaa esimerkiksi routavaurioihin ja muihin matkalla oleviin epäkohtiin riippumatta automaatiojäjestelmästä.
Osaltaan tällaista teknologiaa on jo autoissa, sillä monissa autoissa on muun muassa vakionopeudensäädin. Tällöin auto pysyy tietyssä ajonopeudessa, eikä kuljettajan tarvitse kuin ohjata. Tämä voi olla mieleistä myös muulle liikenteelle, kun nopeus ei vaihtele ajon aikana. Tässäkin kuljettaja voi tietenkin jarruttaa milloin haluaa säätimestä riippumatta.